6 Fantasiaminääni / sitkun-minääni

Lue mitä minä luulen itsestäni!

Katsoin Messy Minimalistin uuden videon, jossa hän kertoo omista fantasiaminänsä tavaroista ja vaatteista. Fantasy-me, fantasiaminä, sitkun-minä on mielikuvaminämme, joka ei vastaa ihan todellisuutta tai arkea. Haalimme ja pidämme arvossa tavaroita ja vaatteita, jotka edustavat sitä jotain, jota saattaisi ehkä mahdollisesti joskus tapahtua, haluaisimme olla tai jota joskus olimme. Todellisuudessa ne vain täyttävät kaappia. Sellaisten avaroiden näkemisestä voi tulla hyviä muistoja, mutta myös huonoa energiaa.

Tämä on samalla henkistä ja fyysistä declutteringia: henkisessä declutteringissa selkiytän ajatustani siitä mitä minä oikeasti teen elämässäni, kuka olen ja mitä ehkä oikeasti tulevaisuudessa haluan olla – ja samalla kaavalla voikin sitten luopua jostain maallisesta, joka on vastoin tätä todellisuutta.

Tästä lähtee:

1. Minusta tulee bisnesihminen, joka tarvitsee bisnesvaatteita. 

Todellisuus: Jos totta puhutaan, en voisi edes kuvitella itseäni neuvottelupöytään persoonaton jakkupuku päällä. Mitä bisnestä minä sellaisessa ympäristössä tekisin? Alat, joilla nytkin teen bisnestä, ovat neuvottelupöydässä farkku-pellava-marimekko-osastoa. Missä mielenhäiriössä menisin neuvottelupöytään edustamaan ketään muuta kuin itseäni, tai alaani?

Mistä eroon: sifonkipaidat, korolliset nilkkurit, liian siistit suuret laukut

2. Olen sosiaalinen, minun pitää pitää tuttavapiiri laajana ja verkostoitua

Todellisuus: Olen epäsosiaalinen. En osaa pitää yllä ihmissuhteita, jotka ovat jossain ”tiedän yhden tyypin” ja ystävän välissä. On parempi siis vain tietää että joku on olemassa, kuin yrittää tutustua heihin väkisin, jos tiedän ei siitä ystävyydeksikään ole.

Mistä eroon: Väkisin ylläpidetyt ihmissuhteet

3. Harrastan askartelua ja käsitöitä ja tarvitsen niitä varten tiettyjä materiaaleja

Todellisuus: En harrasta askartelua enkä käsitöitä, mutta tykkään kyllä tehdä niitä ja teenkin aina tarpeen tullen. Olen kuitenkin huomannut, että esimerkiksi joulukorttia askarrellessa en koskaan jaksa alkaa kaivamaan askartelulaatikosta erikoiskyniä ja muuta, vaan inspiroidun ympärillä olevista ja sattumalta eteen tulleista materiaaleista. Lahjapaperiksin päätyy useimmiten hauska sanomalehden sivu, paperille tehty piirros tai vanha juliste, kuin varsinainen lahjapaperi.

Mistä eroon: lahjapaperit, lahjanarut, valmiit kortit, tarrat, koristenauhat…

4. Järjestän paljon hienoja juhlia, joita varten tarvitsen laajan astiaston

Todellisuus: Järjestin kyllä ennen suuria hienoja juhlia, mutta en enää nykyään. Suurin juhla mitä enää keksisin järjestää olisi kodikkaat kahvikutsut tai keittolounas alle 20 henkilölle. Suurta osaa astioista en käytä, koska ne ovat mukamas vain juhlia varten. Mitä ihmettä?

Mistä eroon: Erikoiset drinkkilasit, pöytäkortit ym. ja ajatus siitä, että hienoja astioita ei muka saisi käyttää arkena!

5. Minut haastetaan oikeuteen jostain asiasta ja sitä varten minulla pitää olla kaikki kuitit ja dokumentit ja todistukset ja kaikki tarkasti arkistoituna

Todellisuus: Ihan päätön pelko. Miten kukaan sellainen joutuisi syytetyksi yhtään mistään, joka tekee kaiken niin huolellisesti ja LUKEE ja säilyttää kaikki paperit? Sitä paitsi ainahan voi tulla tulipalo, silloinko muka ihmisiä suljettaisiin vankiloihin kun ei ole papereita tallessa jostain mitättömästä asiasta?

Mistä eroon: absurdeista peloista ja ikivanhoista papereista, joita ei oikeasti tarvitse enää yhtään mihinkään. Skannaa vaikka jos kuitenkin pelottaa.

6. Jonain päivänä haluan muistella menneisyyttäni / kirjoittaa omaelämänkerran ja tarvitsen sitä varten kaikkia vanhoja päiväkirjoja ja lippusia ja lappusia, valokuvia ja muistoroinaa.

Todellisuus: En pidä menneisyyden ajattelusta yhtään! Tässäkin minulla on joku vika päässä: minulla ei ole yhtään hyviä muistoja menneisyydestä. Kaikki hyvätkin hetket verhoutuvat ”silloinkin luulit että kaikki muka oli hyvin, vähänpä tiesit” pessimistin sanoihin. Ja näin se on ollut niin kauan kuin muistan, joten aika epätodennäköistä että yhtäkkiä haluaisin muistella menneisyyttä hymyssäsuin valokuvia selaten. 

Mistä eroon: vanhat päiväkirjat (ne olen jo hävittänyt!), turhat valokuvat (no jotain voi säästää ”jälkipolville”), vanhat rakkauskirjeet, muutkin kirjeet, muistilaput, ym., ym.

FullSizeRender

Huh! Vielä tulisi varmasti lisää mieleen mutta tuossa nyt hyvä alku. Tuntuu hyvältä, kun pukee sanoiksi omat nolot mielikuvansa. Samalla ne tulee hyvästeltyä.

Todella mielelläni toivoisin vertaistukea näihin fantasiaminuuksiin, eli kertokaa nyt ihmeessä omianne myös!

 

4 Comments

  1. Kiitos tästä – kyllä nauratti, etenkin kohta 5. Kuitti- ja laskuarkistojen perusteella olen ilmeisesti erityisen huolissani siitä, että minua tullaan epäilemään vero- tai vakuutuspetoksista (turhaa, koska tällä paperimäärällä saan kuulkaa täysin vedenpitävän keissin kasaan!). Lisäksi keittokirja- ja reseptipinojen määrästä voisi olettaa, että täällä asuu aivan ihana pullantuoksuinen emäntä! Mutta kun ei asu. Ei myöskään henkilöä, joka käyttää joka päivä kahta eri huivia ja laukkua ja jolla on aikaa lukea lehtiä tunti(vuosi?)kausia 😀

    Liked by 1 henkilö

  2. Maukasta pohdintaa! Itse pysyttelen kaupungissa, vaikka rauhallisempiakin paikkoja olisi. Kaipa sitä pelkää jäävänsä jostakin paitsi, vaikkei lopulta koskaan lähdekään sinne päin kaupunkia missä tapahtuu 🤔

    Tykkää

    1. melkoinen dilemma 🙂 kaupungista löytyysäpinää ja rauhallisia paikkoja yllättävistäkin paikoista. Voi olla ihan ydinkeskustassakin puistonpenkkejä, joissa ei koskaan istu ketään, koska se ei muka ole rauhallinen paikka. Vaikka ihmisiä vilisee ohi, saa siinä istuskella rauhassa ja hautautua ajatuksiinsa.

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s