Joulunalusmietteitä

Viimeksi kerroin, kuinka olen onnistuneesti päässyt Instagramista eroon mutta haksahtanut sitten Jodeliin. Voin nyt ilolla kertoa, että Instagramista tuli todella vieroituttua kunnolla – en ole lakkoni päätyttyä himoinnut yhtään sen selailua. Tulen siis jatkamaan ”lakkoani”, kunnes uskallan poistaa tilieni sisällöt sieltä kokonaan.

Jodelin kanssa otin järeät keinot käyttöön. Laitoin puhelimeeni 5 min päivittäisen käyttörajoituksen kyseiselle sovellukselle. Eilen se ei täyttynyt, tänään ikävä ilmoitus käyttöajan ylittämisestä rävähti ruutuun juuri kun olin vastaamassa yhteen lankaan. Laitoin puhelimen kiltisti syrjään.

Vaatekaapilla

Hiljattain kävin läpi vaatekaappiani, ja sain lukijalta ideansiemenen kapselivaatekaapin kokeilemisesta. Olen pohtinut sitä ihan tosissani. Tavallaan minulla on jo eräänlainen kapselisysteemi käytössä niin, että pakkaan syksyllä kesävaatteet pois ja otan talvivaatteet esiin. Noin 10% vaatekaapista vaihtuu keväisin ja syksyisin tällä tavalla.

Vielä tehokkaampi kapselisysteemi on sellainen, että valitsee käyttöön vain tietyn  määrän vaatteita, ja loput pakkaa pois. Tämä auttaa ensinnäkin shoppailuhimojen hillitsemisessä, kun ”unohduksissa” olleet vaatteet saa ottaa taas käyttöön kun vaihtaa kapselia. Toisekseen tästä on apua aamun kiireissä, kun vaatteita ei tarvitse valita. Kaikki käy, ja vaihtoehtojakaan ei juuri ole.

Nykyinen systeemini on vaatekaappini fyysisen rakenteen, ja yhä jatkuvan vaatteiden määrän vähentämisen tulosta. Kaappini ulottuu kattoon asti, ja aivan ylimpänä on tangossa roikkuville vaatteille paikat. Siellä roikkuu kaikki ”hienot paidat”, mekot ja siistit housut. Alempana on kaikki arkivaatteet. En tule arkena juuri ollenkaan edes katsoneeksi kaapin yläosaan, kun nappaan vaan housut ja paidan mistä lähimpää yllän.

Arkiosastossani on 4 hyllyä: alhaalla housut, toisiksi alimpana alusvaatteet, toisiksi ylimpänä t-paidat ja ylimpänä päälipaidat. Kesällä päälipaitojen hyllyssä on ohuita neuleita ja pitsipaitoja, talvella villapaitoja.

Viime vaatepostauksen jälkeen olen jatkanut vaatteiden karsimista. Olen luopunut 1 housuista, niistä kahdesta hameesta ja kaikista juhlamekoistani. Ne olivatkin jääneet pieneksi. Olen lihonut taas. Lisäksi luovuin 1 t-paidasta, sillä tykkään aivan hirvittävästi minun 10+ kpl mustien samanlaisten t-paitojen kokoelmasta. Joka päivä sama paita päällä, ei tarvitse yhtään miettiä eikä valita. Ne menevät aluspaidasta ja kesällä norm. t-paidasta.

Parhaillaan olen poistamassa vaatekaapistani fleecekerrastoa ja teknista aluskerrastoa. Molemmat ovat minulle pari kokoa liian pieniä. Mahtuvat kyllä päälle, mutta olen huomannut että tulen aivan hirveän kiukkuiseksi ja huonotuuliseksi, kun joudun korjailemaan asua. Siis housut valuu, paita nousee. Hemmetin rasittavaa. Haluan hemmotella itseäni haalimalla jostain itselleni oikean kokoiset, kiristämättömät ja paikoillaan pysyvät ohuet ja paksummat aluskerrastot. Silkkiä, hienoa villaa, puuvillaa. Ei muovia, ei sähköistä fleeceä.

Joulunviettoa

Tänä vuonna emme vietä perinteistä harrasta jouluaaton iltaa laisinkaan. Käymme aamupäivällä joulupuurolla isoäitini luona, ja sieltä jatkamme johonkin luontoon patikoimaan. Sitten hajaannumme, kukin minnekin, suurin osa vain koteihinsa. Joulupäivänä kokoonnumme virkeinä nyyttärikalapöytään ja pelaamaan pelejä. Ei lahjoja, ei juhlatamineita.

Joulukoristeita

Minulla on ovessani jouluinen kranssi vuoden ympäri. Syksyn tullen kaivan esille muhkeat luomulampaantaljat, villaviltit, syksyn ja joulun värisen villamaton, kynttilät ja suuren punaisen tarjottimen. Laitan ovenkahvaan tiu’un. Näistä tulee minulle sydäntalven ja joulun tunnelma, en tarvitse kimaltavaa tilpehööriä. Tuoksuvat kuusenoksat olisi hienoa, jos jostain ojanpenkasta hylättynä löytäisin.

Kynttilöitä olen polttanut vähän väkisin pois, sillä sain niitä isoäitini kaappien tyhjennyksessä noin 1000000 kpl. Niistä tulee kyllä hieno tunnelma kotiin, mutta pidemmälle ajateltuna en haluaisi enää käyttää rahaa tai säilytystilaa kynttilöihin. Vaikutus hengitysilmaan, kynttilän eläinperäiset ainesosat ja paloturvallisuus mietityttävät myös. Jos jostain tupsahtaa, hyvä, jos ei, olkoon.

Kun joulu on ohitse, haluan nopeasti ajatukset uuteen vuoteen. Vaihdan suuren punaisen tarjottimen tilalle suuren heijastavan, melkein peilipintaisen terästarjottimen. Siitä tulee minulle heti juhlava ja futuristinen fiilis. Sitten mietin mitä vuosi 2019 tuokaan tullessaan. Tällä hetkellä tiedossa ei ole juuri mitään uutta. Ei lupauksia eikä tavoitteita. Jatkan vain tätä samaa, päivä ja tavara kerrallaan.

FullSizeRender-3

2 Comments

  1. Hei,

    On ollut kiva käydä lukemassa tekstejäsi: kiitos, että kirjoitat. Luonnonkuituituisista, hyvin istuvista (ja itselläni vielä liikkumisen kestävistä) vaatteista syntyy kyllä hyvä arki, I say.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s